Pienimuotoista

Maljani on täynnä! Olen ollut onnekas ja voinut toteuttaa unelmani uudesta kamerasta. Aiemmalla kameralla ei kuvaaminen vähemmässä valossa onnistunut minun taidoillani. Kuvista tuli kovin pikselöityneitä ja liikekuvista suttuisia. 



Taistelin aikani itseni kanssa, mutta vihdoin sain perusteltua itselleni tämän ostoksen! Se olikin se vaikein rasti :) Paketti tuli postitse nopeasti, mutta Oi ja voi! Kameran mukana piti olla salama sekä Lightroom 5 ja Photoshop Elements -ohjelmat. Käytyäni aikani kirjeenvaihtoa myymälän kanssa uskalsin luottaa jo siihen, ettei kameraa tarvitse palautta ja sain ottaa kalliin aarteeni pois kääreistään. Ja pitihän sitä päästä heti kokeilemaan!

Viikonlopun sääennuste lupasi pääasiassa sadetta. Sunnuntaiaamulle luvattiin kuitenkin hetkellisesti auringon pilkahduksia. Nehän oli hyödynnettävä!

Päätimme suunnistaa Sääksjärvelle kuvailemaan. Kuinka ollakaan, taas ne parhaat kuvauskohteet löytyivätkin matkan varrelta. Reitti kulki entisen maisemoidun hiekkakuopan kautta. Hiekka on peittynyt kauttaaltaan sammaleella. Samettimaisella pinnalla oli toinen toistaan ihanampia miniatyyrisiä luonnon taideteoksia!

Ensimmäiseksi silmiin sattui maljajäkäliä. Niiden pinnassa olevat vesipisarat loistivat auringossa.

Jäkäliä kuvatessani huomasin talvilevolle suunnistavan leppäkertun. Ja toisen. Ja kolmannen. Ja... 

Mihin tahansa käänsinkin katseeni, aina löytyi jotain uutta, luonnon luomaa. Kuinka maassa maaten näkökulma avartuukin!

Järven rannassa huomio kiinnittyi kauniin värisiin heiniin. Aaltoja vasten ne muodostivat kauniita muotoja ja kontrasteja.

Kärpänen paistatteli päivää keinuen heinällä. Nuorallakävelijä.

Aurinko peittyi pilviin. Palasimme takaisin samettisen maan kautta uusin silmin. Värejä. Muotoja.

Pitsiä!