Katse taaksepäin

Vuosi on vaihtunut. Aika vilkaista olan yli taaksepäin. Mitä näen? Valokuvausharrastuksessa astuin syksyllä 2013 yhden askeleen eteenpäin. Julkisempaan ja samalla globaalimpaan suuntaan. Halusin erottaa yksityisen ja julkisen puolen toisistaan. Tämä on se julkinen. Yksityinen pysyköön yksityisenä. Se on pyhitetty niille ihmisille, jotka tunnen henkilökohtaisesti.

Luin HS:n kuukausiliitteestä, että HS oli valinnut vuoden 2013 parhaaksi blogiksi http://kemppinen.blogspot.fi/. En edes tiedä, kuinka paljon blogeja Suomessa kirjoitetaan, puhumattakaan siitä, että tietäisin, mitkä aihepiirit ovat suosittuja. Mietin oman blogini paikkaa kaikkien blogien joukossa. Ainakaan se ei sisällä monipuolisia ja taidokkaita pohdintoja maailmanmenosta. Mutta se on minun valokuvablogini. Ja sellaisena pysyköön. Ainakin toistaiseksi ;)

Vuosi 2013? Olen niiden onnekkaiden ihmisten joukossa, jonka elämässä ei ole sattunut mitään traagista viime vuonna. Pikemminkin se on ollut kaikin puolin hyvä vuosi. Ystävyyden vuosi :) 

Alkuvuonna tapasin koiralenkillä Eijan. Eijalla oli kamera kaulassaan. Heti alkuun tuntui siltä, että meillä oli paljon yhteistä. Helmikuun lopussa ihanan aurinkoisena talvipäivänä törmäsin Eijaan valokuvausreissulla uudelleen. Juttua tuntui riittävän :)  Päätteeksi sovimme, että tapaamme seuraavan kerran Facebookissa. Siitä se lähti. Ystävyys.

Olimme sopineet ystäväni Kirsin kanssa, että talviloma vietetäänkin pääsiäisen tienoilla jossain kaupunkikohteessa. Kohteeksi valikoitui Dubrovnik, jonka vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde.  Dubrovnik, kroatialaiset ihmiset, Adrianmeren rannikko… Valinta osui naulan kantaan!  Täyden kympin matka :) 

Lokrumin saari vanhankaupungin muurilta nähtynä

Pilen kaupunginosa myöskin vanhankaupungin muurilta

 Muotoja

Dubrovnikin portaita ylös alas

Kesä, ihana kesä! Paljon valoa, aurinkoa, unohtumattomia retkiä luonnonsuojelu­alueille ja meren saarille. Koiramaisia retkiä ystävien kanssa. Ehkä mieleenpainuvim­man päivän vietin Inkoossa kokopäiväretkellä Sadun, Kirsin ja koirien kanssa. Elisaari, Inkoon satama ja Kopparnäs!

Elisaareen pitkospuin...

tammilehtoja katsomaan...

lehtomaitikkaa ihmettelemään...

Rentoa fiilistä

Lounas Inkoon satamassa koiraystävällisessä tasokkaassa ravintolassa. Herkullista!

Päivän päätteeksi kurvasimme vielä Kopparnäsiin. Mikä mahtava päätös upealle päivälle!

Muotoja, heijastuksia, värejä...

Auringon viime säteet heijastuivat kauniisti meren aalloista.

Ja valo viipyili ihanasti pitkään, pitkään.

Kesän kruunasi hieno reissu oman perheen ja vanhempien kanssa Tallinnaan. Vuosia oli kulunut edellisestä käynnistä. 

Vanhakaupunki yllätti upeudellaan. Mutta voi, kuvausaikaa oli vain hetki! Siinäpä hyvä syy lähteä uudelleen kuvailemaan...

Pastellisävyjä harmoniassa keskenään.

Hienoja yksityiskohtia...

Syksyllä aloitinkin jo blogin kirjoittamisen, joten lopun tiedätkin. Ja jollet tiedä, kurkkaa viime vuoden puolelle! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!  ;)