Eläväistä Berliiniä

Berliini. Suurkaupunki täynnä ihmisvilinää, pilvenpiirtäjiä, autoja...? Onneksi se ei ollut mulle sitä. Vaan vehreä ja väljä paikka, jossa saattoi törmätä myös eläimiin. Tottelevaisuuskoulutuksen kotimaassa koirat liikkuivat vapaana kaupungilla! Eihän suomalainen meinannut uskoa silmiään! Koirat menivät omia menojaan häiritsemättä kenenkään (mielen)rauhaa. 

Tiergartenissa puisto täyttyi linnunlaulusta. Mustarastaan upea kirkas laulu täytti puiston. Puolikesyjen lintujen pesätkin saattoi havaita helposti. 

Kanit tulivat esille koloistaan iltahämärissä. Meidän mielestä ne vaan olivat mielettömän suloisia :) Kameraa en pitänyt mukana enää siinä valaistuksessa ja kännykkäkuvat olivat julkaisukelvottomia. Siis on vain tyydyttävä muistelemaan niitä pikku ihanuuksia. 

Kunnon turistit käyvät eläinpuistossa. Niin mekin. Tosin en halunnut katsoa eläimiä kaltereiden ja verkkojen takaa. Johan ne olisivat nauraneet meille! ;) Mutta puiston kiehtovat kasvit ja yksityiskohdat innostivat kuvaamaan.

Kyllähän vapaista linnuista ottaisi kuvia. Vaan kun yleensä myöhästyy kameransa kanssa. Siinä vaiheessa kun manuaaliasetukset ovat kohdallaan, kuvattava kohde on kadonnut sananmukaisesti taivaan tuuliin. 

Vaikka haikarat asustivat puiston lammella, ne pääsivät vapaasti lentämään puiston ulkopuolelle. Mikä tuuri! Sain napattua muutaman kuvan.  

Mitäs ne nämä ovat?! Ei aavistustakaan, mutta hienoja kuitenkin :)

Kauniita yksityiskohtia oli vaikka muille jakaa. Värejä.

Vesiaiheita.

Valon ja varjon leikkiä.

Vain pieni pala on nähty, pieni häivähdys koettu. Uudestaan!

Jotain uutta, jotain vanhaa

Berliinissä osataan yhdistää upeasti uutta ja vanhaa ilman, että ne riitelisivät keskenään. Hyvin rohkeita arkkitehtonisia ratkaisuja! Silti hyvällä maulla tehtyjä. Tämä on tietty mun oma mielipide. Voin kuvitella, että arkkitehtuuri on saanut rankkaakin kritiikkiä.

Jotain uutta, jotain vanhaa, lainattuakin varmaan ja sinistä myös. Kaupungin halki kiemurtelee Spree. Tämä sininen mauste tuo kivan vivahteen kaupunkikuvaan. 

Spreen sivuhaara hotellin lähellä. Rauhoittava. Silmää hyväilevä.

Rauhallisen Tiergartenin puiston keskellä, katujen risteyksessä, on Siegssäulen sotaisa muistomerkki. Enkelikin pylvään huipulla esittää voitonjumalaa. Vaikka otin etukäteen selvää Berliinistä, enpä törmännyt tietoon, että muistomerkin huipulle pääsee. Me vain katselimme sitä vähän kauempaa. Jos kiinnostaa, lue lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siegess%C3%A4ule

Itse vaan sommittelin kuvakulmia, vaikka olisin voinut vähän tarkemmin katsoa mitä kuvaan :) Lyhtypylväs ja Siegssäule. Ja pilvi. Sen halusin ehdottomasti kuvaan juuri noin! Se lisää kuvaan ripauksen dramatiikkaa.

Berliinin sydänmessä satuimme aivan Französische Friedrichstadtkirchen kulmille. Bongasin jännän kuvakulman! Sain helposti sulautettua samaan kuvaan kukkivan hevoskastanjan ja kirkon :)

Keskustan kuuluisin katu Unter den Linden. Kaksikerroksisen turistibussin kakkoskerroksesta satuin vilkaisemaan ylöspäin. Lehmuksia! Koko kadun mitalta :) Nimensä veroinen katu! 

Berlinin puisto-osasto on valinnut tämän vuoden väreiksi tumman lilan (lähes mustan) vaalenapunaisen ja valkoisen. Aah, mikä väriyhdistelmä!

Tässäpä perinteiset turistiturinat :) Osa III keskittyykin - yllätys, yllätys - eläimiin :)

Kaksinkertainen kevät

Kevät - nautinnollisin vuodenaika! Mikäs sen upeampaa, kuin se, että saa kokea kevään kaksi kertaa peräkkäin :) Moni oli kehunut Berliiniä. Ja kaupungilla on myös pitkä ja polveileva historia. Olihan se koettava! Suuntana siis Berliini pääsiäisen jälkeen. Vaikka Suomen kevät oli varhainen, ei se ollut lainkaan niin pitkällä kuin Saksassa. Huhtikuun puolenvälin jälkeen Berliinissä oli melkein kesä; pientä ripausta vaille.

Hotellia varatessa ajatus puiston laidalla olevasta hotellista tuntui kivalta. Tiergarten on keskellä kaupunkia oleva laaja puistoalue. Tiergartenin vieressä oleva hotelli oli huippuvalinta! Moniin paikkoihin suunnattiin puiston poikki. Mikä leppoisa tunnelma! Vihreää, kaunista, lintujen laulua, rentoa meininkiä.

Berliiniläiset ajelivat puiston poikki polkupyörillään. Kyllä kelpasi ajella! Välillä sitten pantiin pyörä syrjään ja taukoa pitämään.

Puiden kukinta oli parhaimmillaan: omenapuita, hevoskastanjia, vaikka mitä!

Ja se kevään vehreys, tuoreus, hehku! Sitä rakastan <3

Berliini yllätti monella tapaa. Tavanomaisesta suurkaupungista poiketen se oli hyvin vihreä, väljä, avoin ja valoisa. Sanalla sanoen ihana!

Berliinissä neljä päivää hujahti hetkessä. Oli mitä katsoa ja kokea!